TÄNÄÄN

Pojalla oli punainen pipo, mikä jo itsessään on rikollista. Miehen taimen oli jo kuusi vuotta. Hän oli jo aivan liian vanha istumaan lastenvaunuissa, mutta Espoon vihreissä busseissa äiti-lastenvaunu yhdistelmä sai matkustaa ilmaiseksi, niinpä poika istui lasten-vaunuissa. Kerran kuumana kesäpäivänä äiti oli taitellut vaunut kasaan ja noussut bussiin vaunut kainalossa. Silloin kuljettaja oli marssinut bussin takaosaan rahastamaan äitiä. Onneksi paikalla olleet muut naiset olivat tulleet yhteistuumin puolustamaan äitiä. Äidin ei ollut tarvinnut maksaa. Kuljettaja oli saanut työpaikallaan varoituksen ja asiasta oli pitkään keskusteltu paikallislehden mielipidepalstoilla.
Tämän jälkeen poika oli kuitenkin aina bussissa istunut vaunuissa, vaikka hän olikin jo iso poika.
Nyt poika kuitenkin rohkaisi mielensä ja alkoi anomaan äidiltään poispääsyä vaunuista;
- Äiti mä haluan penkille istumaan.
- Hiljaa nyt!
- Mä haluun.
- Sano jotain mitä et halua.
- Haluun!
- Ei, nyt sanot jonkun asian mitä et halua!
- Isän luona mä en halua pihalle leikkimään.
-...Mikset?
- Koska isän kanssa on niin kiva olla.
Äidillinen avokämmen katkaisee keskustelun. Pojan silmissä näkyy suru , mutta hän päättää olla itkemättä. Äiti on väsynyt. Miesmatkustajat katsovat muualle ja unohtavat. Naismatkustajat ymmärtävät ja antavat anteeksi.